Työnohjaus antaa tilan pysähtyä tarkastelemaan omaa työtä ja työntekemistä. Työnohjaus on prosessimuotoista työskentelyä, jossa ohjattava voi tutkia omaan työhönsä liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja toimintatapoja tai vaikkapa työssä kuormittavia tekijöitä yhdessä työyhteisön ulkopuolisen ja koulutetun työnohjaajan kanssa. Prosessin yhtenä tavoitteena on usein omien työhön liittyvien ajattelumallien havaitseminen ja niiden toimintaa ohjaavien vaikutusten tunnistaminen, tiedostaminen ja muuttaminen.
Kyse on usein oppimisprosessista, jossa työssä kehittymistä estävien rakenteiden hahmottamisen kautta, mahdollistuu työhön ja työn tekoa tukevien taitojen oppiminen, laaja-alaisen työhyvinvoinnin vahvistuminen sekä työssä kehittyminen. Työnohjausprosessin pituus määrittyy ohjattavan tarpeiden mukaisesti ja niistä käsin määritellyt tavoitteet vaikuttavat ohjaajan ja ohjattavan välisen työskentelyn muotoon. Työnohjausprosessi perustuu luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä rakentuvaan dialogiseen keskusteluun ohjaajan ja ohjattavan välillä. Työnohjaaja on vaitiolovelvollinen, eikä ohjaustapaamisista tehdä kirjauksia.
Työnohjauksella on eri muotoja työnohjausta tilaavan tahon ja ohjattavan ohjaustarpeesta riippuen:
Yksilötyönohjaus
Yksilötyönohjauksessa ohjausprosessissa keskitytään yhden työntekijän työhön liittyviin kysymyksiin ja niistä nouseviin tarpeisiin. Prosessin alussa ohjattava ja ohjaaja asettavat työskentelylle tavoitteet, suunnittelevat ohjauksen keston ja aikataulun.
- Työnohjaustyöskentely voi tapahtua joko kasvotusten tai etäyhteyksien välityksellä asiakkaan toiveista ja olosuhteista riippuen. Työnohjauksessa ohjaaja voi toimia ohjattavan ajattelun herättäjänä, ravistelijana ja peilauspintana. Työnohjaaja on vaitiolovelvollinen.
- Yksilötyönohjauksen ohjaustapaamisten kesto on yleensä 60–90 minuuttia.
Ryhmätyönohjaus
Ryhmätyönohjauksessa ohjausprosessissa keskitytään työparin, ryhmän, työtiimin tai laajemmin työyhteisön työhön liittyviin kysymyksiin ja niistä nouseviin tarpeisiin. Prosessin alussa ohjauksen tilaaja ja ohjattava ryhmä asettaa yhdessä ohjaajan kanssa työskentelylle tavoitteet, suunnittelevat ohjauksen keston ja aikataulun.
- Ryhmätyönohjauksessa aiheina voivat olla yhteistyö- ja työyhteisötaitojen kehittäminen, vuorovaikutuksen kehittäminen ja osaamisen jakaminen, työyhteisön arvoihin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin liittyvien tekijöiden kirkastaminen ja jalkauttaminen, työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantaminen, organisaation muutoksiin liittyvien tekijöiden käsitteleminen, haasteellisten tilanteiden purku ja konfliktien käsittely.
- Työnohjausprosessissa työstetään myös avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta kaikkien ohjaukseen osallistuvien välillä.
- Työnohjaustyöskentely voi tapahtua joko kasvotusten tai etäyhteyksien välityksellä asiakkaan toiveista ja olosuhteista riippuen. Työnohjauksessa ohjaaja voi toimia ohjattavan ajattelun herättäjänä, ravistelijana ja peilauspintana. Työnohjaaja on vaitiolovelvollinen.
- Ryhmätyönohjauksen ohjaustapaamisten kesto on yleensä vähintään 90 minuuttia tai sopimuksen mukaan.
Esihenkilötyönohjaus
Esihenkilöiden ohjausprosessissa keskitytään johtajuuden ja johtajana toimimisen tukemiseen, organisaation tavoitteiden mukaisten toimintojen kehittämiseen sekä henkilöstöjohtamisen kysymyksiin.
Johtajilta vaaditaan yhä useammin yhteistoiminnallista työotetta ja osaamista tunnejohtamisen, tiedolla johtamisen sekä valmentavan johtamisen näkökulmista. Moderni johtaja luo psykologista turvallisuutta, vahvistaa hallinnan tunnetta ja auttaa yksilöitä sekä tiimejä tunnistamaan omat voimavaransa. Johtaminen ei ole vain päätöksiä, vaan jatkuvaa vuoropuhelua, oppimista ja yhteisen suunnan rakentamista.
Esihenkilöiden työnohjausprosessissa voidaan tutkia näihin liittyviä kysymyksiä sekä tukea esihenkilönä toimimista.
- Prosessin alussa ohjauksen tilaaja ja/ tai ohjattava asettaa yhdessä ohjaajan kanssa työskentelylle tavoitteet, suunnittelevat ohjauksen keston ja aikataulun.
Kriisityönohjaus
Kriisityönohjauksessa työstetään työntekijän työssäjaksamisen pulmia, työyhteisön sisäisiä ristiriitoja ja konflikteja, työssä kohdattuja haasteellisia kokemuksia tai vaikkapa työtapaturmien jälkeistä työhön paluuta. Kriisityönohjaus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista ohjattavan ja ohjausta tilaavan tahon tarpeiden mukaan. Turvallinen, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri ovat kriisityönohjauksessa ohjattavan ja ohjaajan välisen vuorovaikutuksen keskiössä. Työnohjaaja on kriisityönohjauksessa vaitiolovelvollinen eikä prosessista tehdä kirjauksia.
- Ohjauksen muodosta riippuen, kriisityönohjauksen tapaamiset kestävät tavallisesti 60 – 90 minuuttiin.
- Ohjausprosessin tavoitteet, kesto ja aikataulu määritellään ensimmäisellä ohjauskerralla yhdessä ohjattavan työntekijän / ryhmän sekä ohjaajan kesken. Työskentelyn lähtökohtana on ohjattavan yksilön tai ryhmän tarpeet. Usein kriisityönohjaus on muita työnohjauksia lyhytkestoisempia.
- Työpaikalla sattuneiden traumaattisten tapahtumien tai tapaturmien jälkeiset kriisityönohjaukset voivat olla myös kertaluonteisia debriefing- tai defusing- tyyppisiä akuuttien posttraumaattisten reaktioiden purkutilaisuuksia. Tällöin ryhmämuotoiset kriisityönohjaukset kestävät usein 120 minuuttia.